Hullu puutarhuri

Aloitin uuden blogin

2012-08-08T22:12:01+03:00

Nyt blogi-innostus alkoi todenteolla ja aloitin uuden blogin kirjoittamisen bloggerin puolella. Osoite on www.ruusumutka.blogspot.com. TERVETULOA KATSOMAAN!

Kukkien juhlaa

2012-07-03T18:51:01+03:00

Heinäkuunalku, uskomatonta miten aika menee äkkiä. Viherpihassa oli juttua ruusuista, mien on onni että niiden kukinta alkoi, kun perennoilla on nyt hiljaiseloa kesäkuun runsaan väriloiston jälkeen. Minun pihallani on nyt se paras väriloisto meneillään.Valkoiset Maariankellot, siniset Karpaattienkelot, valkoiset, vaaleanpunaiset ja pinkit pionit, Kurjenkellot, päivänkakkarat, lilat Peurankellot hehkuvat, lisäksi niin ihanat ruusut on nyt aloittaneet kukinnan. Vanha Valamonruusu jäi viime vuonna leikkaamatta, nyt sen lähes kolmeen metriin kohoavat kukkavarret on niin ihanat ja täynnä tuoksuvia kukkia. Sormustinkukka on levinnyt jo kukkapenkeistä ulos, se levittäytyy kohti peltoja. Lupiinitr katkoin heti kun alaosa alkoi rapistua ja siemeniä muodostua, sen en anna levitä yhtään.
Leikkasin tänä vuonna Kultapalloista puolet. että kukinta jatkuisi kauemmin, ja eriaikaistuisi samalla.
Aloitin tänään navetan tyhjennyksen, viisi lammasta on laitumella ja tavoitteena on että heinäkuun loputtua navetta on desinfioitu ja seinät maalattu kalkkimaalilla. Tosin täytyy myöntää, että ensikertalaisen työ on niin kantapään kautta opeteltua kuin vain olla osaa. Eilen ja tänään heiluin talikon kanssa kuin hullu ja vain pienen pieni osa oljista, turpeesta ja paskasta on poissa... No, ehkä vanha sanonta että harjoitus tekee mestarin pitää paikkansa. Ja kukat juhlii ensi keväänä kun ne saa maistaa uutta, itsetehtyä kompostimultaa!

Ja loput kolme, villat veks!

2012-06-28T17:39:01+03:00

Viiden kilsan aamulenkin jälkeen oli aika jatkaa keritsemisurakkaa. Kaksi seuraavaa lammasta ( Pimu ja Pökö) seisoi koko toimituksen ajan tosi nätisti, välillä näytti kun olisivat oikein nauttineet kun villapeitteet putosivat suurina laattoina ja olo keveni. MUTTA. Viimeinen lammas, Pötkö nimeltään ei todellakaan halunnut parturiin. Naru kaulassa se vastusteli, se potki ja yritti lähteä ennenkuin homma oli kunnolla edes päässyt alkuun. Välillä minä jo makasin pikin pituuttani maassa, kun se onnistui pakittamaan niin nopeasti ja voimalla. Mutta loppujenlopuksi me selvittiin miehen kanssa voittajina. Valtava kasa villaa jäi ja Pötkö kirmasi hurjasti määkien kavereiden luo. Me päätettiin, että ollaan ansaittu pullolliset kylmää olutta.
Tauon jälkeen vetelin luudalla tuulen mukana sinkoilleet karvatupot kasalle ja huokaisin tyytyväisenä urakan loppumista. Lampaat on mukavia, mutta tämä homma vie voimat...
Valokuva vielä uudesta lookista!

Karvat pois

2012-06-27T19:25:01+03:00

Niinpä, taas on kylmän talven kasvattamat tuuheat villapeitteet poistettava. JA PUHUN NYT LAMPAISTA! Aloitettiin keritseminen aamulla. päkäpäälle naru kaulaan ja kohti keritsemispaikkaa. Olimme levittäneet pressun valmiiksi, että villat olisi sitten siitä helppo siirtää pusseihin, puhtaina ja kuivina. Mutta kuinkas kävikään...Päkäpää pisti hanttiin minkä jaksoi ja leijonan kesyttämiseen verrattavan urakan jälkeen villan leikkuu saattoi alkaa. Minä juttelin ja mies hoiti kovemman työn. Alku sujui hyvin, mutta sitten hurja mäkäräisparvi alkoi hyristä ympärillämme. Lampaan olo oli tukala ja niin myös meidän. Ei aikaakaan, kun lauma hurjasti määkiviä lajitovereita rynnisti mukaan kehiin, ne oli tunkeneet pienestä aidanraosta ulos. Ruusunnuput joutui parempiin suihin, ennenkuin saimme lauman takaisin aitaukseen.Seuraavaksi pyrähtivät tilan kaikki paarmat mukaan leikkuutyöhön. siirryin puhumisesta paarmajahtiin ja hermostutin samalla lampaan ja miehen. Papanasadetta ja pissaa saivat ensimmäiset villat päälleen, mitkä niin huolella oli kasattuna ja roskista puhdistettuna. KIVA. Mutta muuten lopputulos oli hyvä. lammas pieneni noin puolella ja varmasti myös keveni sen olo. Iloisesti määkien se siirtyi kavereiden joukkoon.
Kun yritettiin seuraavaa "uhria" kaikki kesyt, jopa tungettelevan ystävälliset karvaturrit pakeni meitä. Naru kädessä ja leipä toisessa maanittelin tukutuku-huudolla ystäviäni, mutta ne juoksivat kohti laitumen toista päätä seurassaan yksi kaljunpuoleinen kaveri. Lopulta "Pulla" oli narussa ja urakka alkoi alusta. Tällä kertaa kaikki sujui varmasti vartissa ja lopputuloksena oli uusi kynitty pallero. Samassa alkoi jyristä, mustat pilvet tuli vauhdilla kohti ja meille tuli kiire viedä villat varastoon ja itsemme suojaan. Työ jatkukoon huomenna! Ja sitten kahville!

Onnenhetkiä puutarhassa

2012-06-24T18:49:01+03:00

Miten kauan puutarhan luomiseen menee aikaa? Vastaus taitaa olla, että elämän pituinen aika, ja onko se sittenkään valmis.
Tuntuu, että puutarha on joka vuosi eri näköinen. Kaikki on vähän isompaa ja rehevämpää.
Istutin monta hedelmä-ja koristepuuta, vähän lisää pensaita ja tein pari kukkapenkkiä. Tai itseasiassa yhdistin jo olemassa olevat penkit yhdeksi suureksi istutusalueeksi. Vanhoista laatoista kaareva polku nurmikolle ja kippuraisita, ruostuneista runkopatjan sisuksista aidanne mihin luikertelemaan köynnöskuusama. Hmm, näyttää mukavalta! Raahasin navetan ylisiltä valkoiset metalliset puutarhakalusteet omenapuun alle ja katoin kahvit aurinkoon. Lampaat määkivät vaativasti herkkupalojen toivossa selän takana, mutta näitä onnenhetkisiä ei niin vähällä vaimennettu. Tuuli suhisee koivikossa ja kaukaa kuuluu puimakoneen pörinää. Tämä on elämää!

HUHUU! Täällä ollaan!

2012-06-24T18:24:01+03:00

Aika on mennyt kuin siivillä. (Klisee, mutta niin totta.) En meinannut uskoa, että siitä kun viimeksi kirjoitin on todellakin pari vuotta!!! Paljon on sattunut tässä välillä, olin kaksi vuotta yrittäjänä, mutta nyt taas on aikaa elämälle, sille oikealle elämälle mitä haluaisin elää.
Ollaan asuttu täällä maalla nyt yli puoli vuotta vakituisesti, ensin asuntovaunussa ja sitten pikkuruisessa mummonmökissä. Tehty samalla remonttia ja yritetty sopia näihin huimiin kahteenkymmeneen neliöön kahden kissan ja yhden koiran kanssa. Ja ollaan sovittu, meillä on ollut kuin puolen vuoden lomareissu. Mökin remontti on nyt valmis. Ei tullut vaaleankeltaisia ruusutapetteja eikä sinistä lattiaa, tuli punaruusut ja harmahtava lattia. Yhtäkaikki, vanhaa romantiikkaa pursuu sisustus tää! Vielä puuttuu ikkunaverhot.
Mutta... uusi, isompi projekti on alkanut! Mies aloitti talon rakennuksen palaneen talon paikalle. Rauniot on siivottu, kuoppa kaivettu ja nyt alkaa valu. Tehdään tätä projektia iHAN pikkuhiljaa, mies sanoi että n. 5 vuotta menee, hui, tuntuu melko paljolta. Mutta niin tai näin, onkan meillä nyt katto pään päällä.
Eläinlauma on meillä lisääntynyt. Otin viime kesänä "kesälampaita", mitkä piti palauttaa syksyllä takaisin. Mutta... Eihän niistä raaskinut luopua enää. Päkäpää, Pökö, Pötkö, Pimu ja Pulla tulivat jäädäkseen. Tuolla ne nyt laiduntavat yhtä onnellisina kuin mekin:)
Uusi ajatus kytee jo. Olisipa mukava saada omia, tuoreita kananmunia. Kuljen jo ajatuksissani pientä polkua. polun päässä on risuaidalla erotettu aitaus, missä on samettiruusujen ympäröimä kanahäkki. Kanoille on tehty laudoista kulkureittejä sisälle kanalaan, missä on orret ja pesät. Ja siellä ruskea maatiaiskanat kotkottaa toisilleen kesäjuorut ja pyöräyttää meille muutaman munan kiitokseksi. Kukko on vielä harkinnassa, täällä asuu yksi noin kolmen kilometrin päässä ja voimme silti kuulla sen aamukiekaisut. (Noin klo 4:) Päiväunia, mitkä voivat toteutua jo tänä kesänä!!!

Se jatkuu

2010-02-20T12:05:01+02:00

Heissan vaan kaikki hurahtaneet, ja KIITOS kommenteista Eija ja Inkivääri! Allaoleva anonyymi on HULLU PUUTARHURI itse.( Luulin että nimimerkkini tulisi siihen automaatisesti...:)

Ja istutushommat jatkuu. Leikkasin maito-ja kermapurkkeja pitkittäin istutusastioiksi. Nyt vähän naurattaa kun maito- ja kermakellot on nimiinsä sopivissa purkeissa! Lisäksi laitoin ihan uutta tuttavuutta: JUHANNUSHYASINTTIA. Siemenet oli melko isoja, luin puutarhakirjasta `sintin`olevan pikkusipulikukka. Katsotaan nyt mitä niistä tulee.

Ikkunalautani on nyt täynnä.Pitää kai vallata ruokapöytä seuraavaksi! Mutta onneksi meillä on kasvihuone, jos siippani laittaisi sinne lämmityksen tänä vuonna edes pikkuisen aikaisemmin... Ja luulen, että tänä vuonna saan omia sen yksin itselleni. Remonttireiskan työt taitaa tänä vuonna mennä pakosti vihannesten viljelyn edelle. Miehelläni siis. No, sille asialle Hullu puutarhuri hekottaa makeasti! Eikä millään pahalla, päinvastoin. Kasvavat kukkavauvat tarvitsevat parhaat tilat ja hoidon. Onneksi edes te ymmärrätte!

keväthulluus iski taas

2010-02-05T10:41:01+02:00

Taas se iski, keväthulluus!!! Isoäidinsiemenestä tuli tilattua siemeniä peräti 45:llä eurolla, ( yhden pussin hinta n. 2.40 €) Kyllähän ne mahtuu aina kylvämään, mutta entä sitten kun koulimisen aika, ja kaikki pikku purnukat pitäisi saada valoon...

Eikä tämäkään riittänyt. Miehen siskolta sain näppeihini Maatiaisen uuden siemenluettelon, ja mitä löysinkään.: ihania kellokukkia, monta niin erikoista lajia, etten löytänyt niitä edes puutarhakirjoista. Esimerkiksi kermakello on ihan uusi tuttavuus.No, jos malttaisin kerrankin kylvää jokaisesta pussista vain osan niin eiköhän sitten kaikille löytyisi paikkansakin.

Ensimmäiset on nyt kylvetty! Koetan ensimmäisen kerran kasvattaa valkoista Mooseksen palavaapensasta siemenestä. Vein kylvöksen kaksi viikkoa sitten kellariin kylmäkäsittelyyn, ohjeen mukaan "värjöttelyaika "on 4-6 viikkoa. Sitten ne voi tuoda huoneenlämpöön itämään. Toinen mitä laitoin on palloesikko. Se on Mooseksen seurana kellarissa. Sitä en myöskään ole ennen koettanut lisätä siemenistä.JÄNNÄÄ:::

Puutarha-nettikaupat on kyllä vaarallinen eksintö. Selasin juuri sormet suhisten eri taimistoja. Tänä keväänä aion hankkia ainakin sirotuomipihlajan, syreeni `Madame Lemoinen ja syyshortensian. Maalle tulevaan , uuteen puutarhaani. Valkoiseen romanttiseen osaan.

Voi luoja tätä lunta! Kahlasin tulevia istutuspaikkoja etsien yli polven korkuisessa hangessa, silmissä jo viime syksynä istuttamat tulppanit, krookukset ja narsissit.

TULE JO KEVÅT!

loppukesän touhuja

2009-08-18T09:54:01+03:00

Niin se taas yksi kesä vaihtuu hiljalleen syksyksi. Vettä tihnuaa ja vuorotellen taas aurinko pilkistää esiin. Ilma on muuttunut jo paljon kosteammaksi, aamukaste viipyy koko ajan pidempään.

Meillä maalla hommat etenee verkkaista vauhtia.Mies on nyt saanut saunan valmiiksi, ollaan kylvetty perinteiseen tapaan jo muutaman kerran. Padassa lämpenee kuuma vesi ja rivi kylmävesi-sankoja mahtuu hyvin tummille puupenkeille. Rakennetaan sitten myöhemmin seinän taakse suihkutila ja pieni pukuhuone. Puhumattakaan "mummon kamarista", toisen seinän takana.

Täällä hommat ei heti lopu; ollaan harjoiteltu puimista, vaikkakin vain juolavehnäpellolla, raivattu navetan taakse tulevaa tietä, siistitty tienreunamia ja karsittu vadelmapusikoita. Löydettiin "salainen puutarha", metsän keskellä kasvoi punaherukka- ja karviaispensaita, jotka pursuivat suuria, mehukkaita marjoja.

Jatkoin kukkapenkkien tekoa, laajensin puupergolan penkkejä eteenpäin.Nyt pitäisi päättää, mitä ihanuuksia siirrän kotipihalta näihin uusiin kukkapenkkeihin. Ainakin ruusuja ja toiseen sinistä syysleimua. Hollannista tuodut sata Angelicue-tulppaaniakin tekisi mieli laittaa tänne, vai popsivatkohan myyrät ne parempiin suihin? Odotan myös narsissilähetystä Warmenhovenista. Ihania, valkoisia, tuoksuvia narsisseja, niihin myyrät ei ainakaan koske!

Annoin sormustinkukkien pitkien kukkavanojen kuihtua paikallaan, nyt ripsin pienet kuivat siemenet ja viskelin ne yltympäriinsä pihapiirin ulkopuolelle ja reunamille. Olisi ihanaa, jos ne ensi kesänä nousisivat sieltä valtoimenaan ja hurmaisivat meidät maaseutuun hurahtaneet!

puusavotta

2009-06-16T18:29:01+03:00