Elämänmuutoksia roppakaupalla!

Ei meikäläiselle näköjään riittänyt tuleva maallemuuttaminen, vaan piti sitten laittaa muukin eläminen päälaelleen.Kymmenen vuotta yrittäjänä sai äkkinäisen lopun, kun vaan jotenkin tuli mitta täyteen. Iloisesti opettelen nyt olemaan työtön( vaan en työtä vaille) ainakin syksyyn saakka. Kaikki tutut oli melko kauhuissaan, kun kerroin ettei todellakaan ole olemassa mitään "salaisia suunnitelmia" tulevaisuuden varalle. Katsotaan nyt mihin elämän mutkikkaat polut minut johdattaa.

Kun sanotaan, että aika on rahaa, sen voi ymmärtää aika monella tavalla. Minulle aika on nyt enemmän, se on kultaakin kalliimpaa.

Maalla on nyt mahdollisuus touhuta ihan eri meiningillä. Ollaan mieheni kanssa tehty risusavottaa, raivattu pusikoituneita alueita, poltettu risukokkoja ja silputtu osa valtaviksi keoiksi odottamaan katteeksi pääsyä tuleville istutuksille. Ollaan ihailtu mustaa tähtitaivasta, valtavaa kuuta, oransseja auringonlaskuja. Ollaan tehty linnuille pesäpönttöjä, kaksikymmentäkolme erilaista.Ollaan paistettu makkaraa ja juteltu enemmän kuin vuosiin. Joka aamu on ihana herätä uuteen päivään.

Vaikka talon rakentaminen alkaakin vasta vuoden päästä keväällä, vanhojen piharakennusten kunnostamisessa on taatusti työtä tälle vuodelle. Me aloitetaan "mummonmökistä". Tai en tiedä missä tarkoituksessa se on aikoinaan ollut. Siinä on yksi isohko huone, keskellä huonetta vanha puuhella ja reunoilla ränsistyneet keittiökaapit.Seinän takana vanha sauna ja pesutila patoineen. Mökin edustalla pienen pieni terassi. Ja kaikkialla vanhaa sireeniä, jota on pakko raivata kunnostustöiden alta.Vaikka ei raaskisikaan.

Seuraava kohde on riviaitat. Suloiset hirsiseinäiset kolme huonetta ( joku sanoisi varastoa) rinnakkain.Rappuset romahtaneet, hirret paikoitellen palaneet, mutta korjattavissa!Nämä me pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan.

Että sitä on aikuinen ihminen lapsellinen.Olin antanut aitoille jo nimet ja hommannut oviin suloiset puusydämet, vaikka kauppoja tontista ei ollut vielä edes allekirjoitettu.Ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa, sanotaan, mutta luojalle kiitos, se ei nyt pitänyt paikkaansa. Jotenkin vain tiesin, että meidän tämä paikka tulisi olemaan.



Ne ihanat auringonlaskut...1244560260_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Ja hehkuvat hiillokset...1244560544_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Menneen ajan henkäys...1244560718_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Aurinkoiset pakkaspäivät...

1244561299_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ne minä muistan - aina.