Niin se taas yksi kesä vaihtuu hiljalleen syksyksi. Vettä tihnuaa ja vuorotellen taas aurinko pilkistää esiin. Ilma on muuttunut jo paljon kosteammaksi, aamukaste viipyy koko ajan pidempään.

Meillä maalla hommat etenee verkkaista vauhtia.Mies on nyt saanut saunan valmiiksi, ollaan kylvetty perinteiseen tapaan jo muutaman kerran. Padassa lämpenee kuuma vesi ja rivi kylmävesi-sankoja mahtuu hyvin tummille puupenkeille. Rakennetaan sitten myöhemmin seinän taakse suihkutila ja pieni pukuhuone. Puhumattakaan "mummon kamarista", toisen seinän takana.

Täällä hommat ei heti lopu; ollaan harjoiteltu puimista, vaikkakin vain  juolavehnäpellolla, raivattu navetan taakse tulevaa tietä, siistitty tienreunamia ja karsittu vadelmapusikoita. Löydettiin "salainen puutarha", metsän keskellä kasvoi punaherukka- ja karviaispensaita, jotka pursuivat suuria, mehukkaita marjoja.

Jatkoin kukkapenkkien tekoa, laajensin puupergolan penkkejä eteenpäin.Nyt pitäisi päättää, mitä ihanuuksia siirrän kotipihalta näihin uusiin kukkapenkkeihin. Ainakin ruusuja ja toiseen sinistä syysleimua. Hollannista tuodut sata Angelicue-tulppaaniakin tekisi mieli laittaa tänne, vai popsivatkohan myyrät ne parempiin suihin? Odotan myös narsissilähetystä Warmenhovenista. Ihania, valkoisia, tuoksuvia narsisseja, niihin myyrät ei ainakaan koske!

Annoin sormustinkukkien pitkien kukkavanojen kuihtua paikallaan, nyt ripsin pienet kuivat siemenet ja viskelin ne yltympäriinsä pihapiirin ulkopuolelle ja reunamille. Olisi ihanaa, jos ne ensi kesänä nousisivat sieltä valtoimenaan ja hurmaisivat meidät maaseutuun hurahtaneet!